Ukrainalaisten kokemuksia kotimajoituksesta — huolenpitoa, lämpöä ja apua sopeutumisessa

House of Helsingin tekemä Kartoitus Ukrainasta sotaa paenneiden ja nyt Suomessa asuvien ihmisten tarpeista (2025a) osoittaa ukrainalaisten kokemusten kotimajoituksesta olleen pääosin erittäin myönteisiä. Kartoitus valottaa monia kotimajoituksessa koettuja positiivisia puolia, joita olivat muun muassa sopeutuminen, kotoutuminen, osallisuus ja kontaktit sekä merkityksellisten ihmissuhteiden syntyminen kotimajoituksen aikana. Tässä artikkelissa analysoidaan näitä vastauksia sekä vertaillaan kotimajoittuneiden ja muiden vastaajien kokemuksia, painottaen erityisesti sosiaalisten suhteiden ja kotoutumisen näkökulmia. 

Heinä–syyskuussa 2024 jaettiin Suomessa asuville, Ukrainasta sotaa paenneille kysely, johon saatiin vastauksia yhteensä 686 henkilöltä. Lisäksi kartoitus koostuu lähi- ja etätapaamisina toteutetuista haastatteluista. Kyselyyn osallistuneista 54 oli asunut kotimajoituksessa, mikä määriteltiin majoittumiseksi ”asunnossa paikallisten asukkaiden kanssa ilman vuokraa”. Kotimajoituksen tuki ry oli kartoituksen työryhmässä asiantuntijana tuoden kyselyyn kotimajoituksen näkökulmia. 

Kotimajoitus on vapaaehtoista, vastikkeetonta, monensuuntaista kotoutumista edistävää, yhteisesti sovittua ja tasavertaisuuteen perustuvaa yhdessä asumista, jossa pyritään varmistamaan kaikkien osapuolten turvallisuus. Siihen hakeudutaan erilaisista taustoista ja moninaisista syistä, kuten sijainti lähellä sukulaisia, työ- tai opiskelumahdollisuuksia, halu pysyä paikkakunnalla, jolle on jo asettunut ja vastaanottokeskusmajoituksessa koettu yksityisyyden puute tai turvattomuuden tunne. 

Huhtikuussa 2025 vastaanottokeskusten ukrainalaisista asiakkaista 45 prosenttia asui yksityismajoituksessa (Maahanmuuttovirasto 2025a), jota myös kotimajoitus on. Yksityismajoituksen osuus oli huomattavasti korkeampi pian Venäjän aloitettua täysimittaisen hyökkäyssodan, jolloin tilapäistä suojelua saavista ukrainalaisista asui yksityismajoituksessa noin 70 prosenttia (Toivonen 2022). Tuhannet ukrainalaiset majoittuivat tuolloin heillä ennalta tuntemattomien ihmisten kodeissa. Kotimajoittajat, Kotimajoituksen tuki ja Kotimajoitusverkoston vapaaehtoiset eri puolilla Suomea olivat merkittäviä siltarakentajia etenkin sodan alussa, kun viranomaisapu ja tiedotus oli jähmeää, vaikeasti saavutettavaa ja hidasta. Vapaaehtoisten ja kotimajoittajien merkitys on ollut korvaamaton, ja he ovat paikanneet julkisten palvelujen aukkoja, kuten sitä, ettei vastaanottokeskusmajoitusta ollut alkuun tarjolla lemmikkien kanssa saapuneille ukrainalaisille.  

Kartoituksen mukaan vastaanottokeskuksissa asumiseen on oltu pääosin tyytyväisiä, ja esiin nousseita haasteita olivat erityisesti ylikuormitetut tilat, ratkaisemattomat valitukset sekä yksityisyyden puute (House of Helsinki 2025a). Sen sijaan kotimajoitusta koskevissa avoimissa vastauksissa nousivat esiin paikallisessa kodissa koettu rauha, turva sekä kokemukset osallisuudesta, emotionaalisesta tuesta, kotoutumisesta ja sopeutumisesta.  

Kotimajoituksessa luodut sosiaaliset suhteet ja kontaktit korostuivat myös kyselyvastauksissa. Kartoituksen mukaan 60 prosenttia ukrainalaisista vastaajista koki sosiaalisten kontaktiensa olleen rajallisia, kun taas kotimajoittuneilla oli enemmän kontakteja ja he olivat muita tyytyväisempiä sosiaaliseen elämäänsä (House of Helsinki 2025a). 17 prosentilla niistä, jotka eivät asuneet kotimajoituksessa, ei ollut lainkaan sosiaalisia kontakteja, kun taas kotimajoituksessa asuneilla vastaava luku oli vain 4 prosenttia. 

Kotimajoituksessa asuneista neljäsosa oli tyytyväisiä sosiaalisiin kontakteihinsa, kun taas muussa majoitusmuodossa asuneista vastaava luku oli 17 prosenttia. Muussa majoitusmuodossa olleet kaipasivat myös kotimajoituksessa asuneita enemmän kontakteja suomalaisiin, ukrainalaisiin sekä muihin maahanmuuttajiin. Kuitenkin molemmissa vastausryhmissä yli puolet halusi saada tietoa paikoista, tapahtumista, kursseista ja työpajoista, joissa voi tavata ja viettää aikaa ihmisten kanssa. Taulukko havainnollistaa koettujen sosiaalisten suhteiden määrää ja laatua kotimajoittujien ja muissa majoitusmuodoissa olleiden osalta. 

Arkipäivän kohtaamisilla ja yhteisölähtöisellä työllä on suuri merkitys erityisesti ikääntyneille, yksinhuoltajille sekä vammaisille henkilöille, joiden osallistumismahdollisuudet voivat olla rajalliset (House of Helsinki 2025b). Kotimajoituksen koettiin luoneen merkityksellisiä ja tärkeitä ihmissuhteita majoituksen osapuolten välillä, jotka olivat monen kohdalla jatkuneet majoitussuhteen päättymisen jälkeen. Kotimajoittajasta ja majoittujasta oli tullut ystäviä tai jopa osa laajempaa perhettä.

Avoimissa vastauksissa kotimajoituskokemuksia kuvattiin seuraavasti:  

“Se oli upea kokemus, täynnä huolenpitoa, lämpöä ja apua sopeutumisessa. Olemme edelleen ystäviä.”  

“Oi, nostan hattua tälle! Suomalainen perhe, jonka kanssa asuin, auttoi kaikessa, jopa sen jälkeen, kun muutin vastaanottokeskuksen tarjoamaan paikkaan. He auttoivat koulun, työn, kotoutumisen ja muuttamisen kanssa.” 

“Olen äärettömän kiitollinen perheelle, jonka kanssa asumme. He eivät ainoastaan avanneet oviaan meille, vaan myös sydämensä. He esittelivät meille perinteitään ja kulttuuriaan, osallistuivat kaikkiin tärkeisiin tapahtumiin ja auttoivat meitä kielen harjoittamisessa.” 

Vaikka kotimajoittajalta ei edellytetä terapiataitoja, erityisosaamista vastaanottopalveluista tai taloudellista tukea, monet majoitusta tarjonneet olivat auttaneet ukrainalaisia kokonaisvaltaisesti asettumisessa, sopeutumisessa ja kotoutumisessa.

Ihmiset, jotka avasivat kotiensa ovet, olivat olleet merkittävässä roolissa ukrainalaisten sopeutumisprosessissa erityisesti ensimmäisten kuukausien aikana (House of Helsinki 2025a). Kotimajoitus oli tarjonnut niin emotionaalista tukea, sosiaalisia yhteyksiä kuin käytännön apua. Toisten ihmisten läsnäolo ja arjen jakaminen oli auttanut viemään negatiivisia ajatuksia pois ja asettumaan uuteen tilanteeseen kodin mahdollistamassa rauhassa. Toisaalta apu oli ollut myös hyvin konkreettista, mikä näkyi niin dokumenttien kääntämisessä, byrokratian ja lakien selvittämisessä kuin työn, opiskelupaikan, kielikurssien tai asunnon etsimisessä. 

Valtaosa kartoituksen vastaajista halusi luoda suhteita suomalaisiin, muihin ukrainalaisiin sekä maahanmuuttajiin, mikä korostaa tarvetta tiloille, joissa kulttuurien välisiä vuorovaikutusmahdollisuuksia syntyy. Vuorovaikutusmahdollisuuksien ja yhteisöllisyyden luominen ukrainalaisten ja suomalaisten välille voi myös parantaa merkittävästi ukrainalaisten hyvinvointia (House of Helsinki 2025a).  

Moni tilapäistä suojelua saavista on jo ehtinyt asettua paikkakunnille, joissa he ovat luoneet yhteyksiä ja suhteita niin muiden ukrainalaisten kuin suomalaisten kanssa. Moni heistä on juuri päättänyt lukuvuoden koulussa, osa on työsuhteessa ja osa haluaa jatkaa toisen tai kolmannen asteen koulutuksissa (Konttinen 2025). Vaikka useat ukrainalaiset ovat rekisteröityneet kotikuntaan, kotimajoituksen tarve on yhä akuutti. Arvioiden mukaan vuoden 2025 aikana 8 000–12 000 ukrainalaista hakee tilapäistä suojelua ja 2 000–3 000 ihmistä turvapaikkaa (Maahanmuuttovirasto 2025b).

Kotimajoituksen tarve on korostunut erityisesti suuremmissa kaupungeissa, joissa vastaanottokeskuksia ollaan sulkemassa tai vastaanottokeskusmajoitusta on entuudestaan niukasti.  

Kotimajoituksen tarjoaminen on paitsi keino tarjota vaihtoehto vastaanottokeskuksessa asumiselle, myös mahdollistaa paikkakunnalle asettuneiden ihmisten jääminen sinne, mistä vastaanottokeskus lakkautetaan. Samalla se voi luoda yhteyksiä ihmisten välille, mikä on merkittävää kotoutumisen, elämänlaadun ja merkityksellisyyden kokemisen kannalta. Oman kodin avaaminen on konkreettinen solidaarisuuden osoitus ja vastakulttuurinen teko yksilökeskeisyyden keskellä.

Solidaarisuuden pohjavireenä toimii empatia, minkä valjastaminen toiminnaksi muuttaa myös laajemmin yhteiskuntaa. Näin yhdellä huoneella voidaan muuttaa maailmaa.  

Jos olet kiinnostunut kotimajoitustoiminnasta, voit tutustua ”Minustako kotimajoittaja?” -osioon täältä. 

 Kuva: Outi Neuvonen 2022   

Lähteet: 

House of Helsinki (2025a) Kartoitus Ukrainasta sotaa paenneiden ja nyt Suomessa asuvien ihmisten tarpeista. House of Helsinki maaliskuu 2025. Saatavilla: https://www.houseofhelsinki.fi/fi/mapping-needs 

House of Helsinki (2025b) Pakolaisuudesta osallisuuteen: Vapaaehtoistyön voima Suomessa. 9.5.2025. Saatavilla: https://www.houseofhelsinki.fi/fi/post/pakolaisuudesta-osallisuuteen-vapaaehtoisty%C3%B6n-voima-suomessa 

Maahanmuuttovirasto (2025a) Tietopalvelut. 17.4.2025. [Sähköpostivastaus tietopyyntöön] 

Maahanmuuttovirasto (2025b) Arviot tulevaisuuden hakemusmääristä. Saatavilla: https://migri.fi/tulevaisuusarviot 

Toivonen, Terhi (2022) Ukrainalaispakolaisten elannossa ja asumisessa yllättäviä vaikeuksia – näin Suomi yrittää ratkaista ne. Yle.fi. 6.5.2022. Saatavilla: https://yle.fi/a/3-12434565 

Konttinen, Jussi (2025) Tästä tuli meidän nuoruutemme. Helsingin Sanomat. 18.5.2025. Saatavilla: https://www.hs.fi/feature/art-2000010879567.html