top of page

Radikaalit säästöt, radikaalit seuraukset

Päivitetty: 4 päivää sitten

House of Helsingin puheenjohtajan Artem Kuostin mielipidekirjoitus.


Arvoisa hallitus, leikkaukset tulevat kalliiksi huomisen suomelle.


Leikkaukset voivat osoittautua huolestuttavan kalliiksi seuraamuksiltaan Suomelle. Ei ole kyse siitä, etteikö säästöjä tarvittaisi – tarvitaan. Kyse on taloudellisen ja hallinnollisen paineen keskittämisestä liian lyhyelle aikavälille.


Tämä ei ole tehostamista, vaan järjestötoiminnan lamaannuttamista. Pienin askelin edetessämme pääsemme pidemmälle. Hitaasti saavutetaan kestäviä tuloksia. Leikkaukset itsessään aiheuttavat hallinnollista painetta, ja niiden ajoittaminen on perusteetonta ja suorastaan vahingoittavaa. Rakenteet kuten järjestöt tarvitsevat aikaa sopeutumiseen.


Suuret leikkaukset ovat symbolisesti merkittäviä, seruaamuksiltaan luovat huonovointista huomista Suomelle. Vaikka varojen vähentäminen voi tehostaa joitakin prosesseja, tässä mittakaavassa ja aikataulussa se ei ole järkevää. Meidän on tunnistettava optimoinnin ja lamaannuttamisen ero.


Meidän on tunnistettava optimoinnin ja lamaannuttamisen ero.

Budjettiriihen seurauksena tehdyt impulsiiviset muutokset vaikuttavat hätiköidyiltä eivätkä harkituilta. Päätöksenteko riihiä ohjaa selkeästi “taloudelliset tavoitteet” ei “Vahva ja välittävä suomi”.


Leikkaukset itsessään aiheuttavat huolta, ja niiden aikataulutus lisää hätää. Yhteiskunnan todellinen vahinko paljastuu vasta vuosien päästä, ja todelliset seuraukset tulevat esille vain asiantuntijoiden, järjestöjen ja tutkijoiden analyyseissä. Julkinen keskustelu aiheesta saattaa jäädä valitettavan lyhyeksi.


Jo ensi vuonna STEA-avustuksia myönnetään 80 miljoonaa euroa vähemmän kuin tänä vuonna. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA tukee järjestöjä jotka tukevat haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä. Vuonna 2026 avustukset vähenevät 278 miljoonaan euroon ja vuonna 2027 niitä myönnetään vain 252 miljoonaa – kolmanneksen vähemmän kuin tänä vuonna. Pääministerimme on todennut, että "kaikki osallistuvat talkoisiin". Mutta jos leikkaukset kohdistuvat rakenteisiin, jotka ovat vuosikymmeniä tukeneet Suomen hyvinvointivaltion rakentamista ja auttaneet haavoittuvassa asemassa olevia, tämä ei ole "Vahva ja välittävä Suomi". Vai onko tämä “Vahva ja vahvoista välittävä suomi”?


Järjestöjen ja sosiaalitoimen vaikuttavuuden mittaaminen on nyt tärkeämpää kuin koskaan. Vaikuttavuuden mittaamiseen tarvitaan taloudellinen ulottuvuus ja vertailu kaikkien sektoreiden välillä. Järjestöjen on oltava näkyvämpiä myös taloudellisissa mittareissa, jotta seuraavat päätöksentekijät osaavat tulevaisuudessa tehdä kestäviä päätöksiä. Vapaaehtoistyön arvo Suomessa on lähes 3,2 miljardia euroa vuosittain. Vapaaehtoistyön koordinoiminen, kouluttaminen ja ylläpitäminen vaatii ammattitaitoa, sekä kehitystyötä.


Olemme valmiita osallistumaan näihin talkoisiin, mutta ei tällä mittakaavalla ja aikataulussa – ei haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten hyvinvoinnin kustannuksella. Järjestöjen on syytä monipuolistaa rahoitusmallejaan ja kehittää toimintaansa. Tämä vaatii aikaa ja yhteistyötä.


Tulevaisuuden järjestötyössä on korostettava taloudellisia tulosmittareita, jotta meillä on vaikutusvaltaa poliittisessa päätöksenteossa. On tärkeää varmistaa, että haavoittavassa asemassa olevien perus ja ihmiset oikeudet toteutuvat yhdenvertaisesti. Järjestöjen rahoittaminen ei ole pelkkä kuluerä, vaan se on investointi hyvinvointiin. On syitä, miksi Suomi on hyvinvointivaltio – yksi niistä on järjestöjen vuosikymmenten työ.


Yksi leikattu euro ei ole samanarvoinen kaikissa tilanteissa. Kaikkien ei tulisi osallistua talkoisiin samassa mittakaavassa. Tämän päivän säästetty euro, voi olla huomisen velka. Leikkaus ei ole aina säästö, vaan tulevaisuuden moninkertainen kulu.


Tämän päivän säästetty euro, voi olla huomisen velka.

Ennaltaehkäisevän työn tulokset eivät ole näkyviä, juuri siitä syystä, että näistä ei muodostu valtiolle isompaa hintalappua, koska tuki on saatu ajoissa. Olisi tosiaan ikävää, että nähdään järjestöjen tuottamat säästöt vasta sen jälkeen, kun leikkaukset on tehty. Leikkaaminen ei ole ratkaisu. Se on vain osa-ratkaisu.


Tulevaisuuden päätösten pitää perustua tietoon ja taloudellisiin mittareihin jotka huomioivat investointien vaikuttavuuden myös pidemmällä aikavälillä.


Lausunnon laati House of Helsingin puheenjohtaja Artem Kuosti, ja kaikki hallituksen jäsenet allekirjoittivat sen yksimielisesti.


Lähteet: 




Comments


bottom of page